Monday, 9 August 2010

Oppiminen on kaksisuuntainen tie

Yritykseemme on saatu taistelun jälkeen toinen testaaja (jee!) ja sain kunnian olla hänen kouluttajansa testauksen ihmeelliseen maailmaan. Hän mielestäni (yhden päivän kokemuksella) lahjakas kaveri, joka ei haasteita pelkää. Oikea asenne testaajalle!

Koulutuksen lomassa tuli puheeksi testaustermit, jotka olivat hänelle hieman epäselvät. Ja ovathan ne kaikille. Miten voit järkevästi kääntää suomeksi testaustermejä, jotka ovat epäselkeitä ja organisaatiokohtaisia (parhaimmillaan) englanniksikin. Ja vaikka sana olisikin hallussa, niin tarkoittaako se yrityksessä sitä mitä kirjassa tai kurssilla?

James Bach sanoo blogissaan, että testaus ei ole sitä, että opetellaan täyttämään valmiiksi luotuja kaavakkeita ja suunnitelmapohjia ja hoetaan valmiiksi opeteltuja testaussana litanioita. Hän kehottaa kehittämään itseään aina paremmaksi testausalalla ja viettämään aikaa niiden kanssa, jotka tuntevat samoin. Jos useammat ajattelisivat näin, niin näiden oppivien testaajien määrä ylittäisi näiden "kaavaketestaajien" määrän, ja näin "oppimishaluiset tulevat perimään maailman".

Testausmaailmaan pääsy on jokseenkin helppoa ja jokainen voi sanoa testanneensta jotakin elämänsä aikana - joko systemaattisesti tai AdHoc - mutta jokainen on testannut jotakin joskus. Se mikä erottaa testaajan tavallisesta ihmisestä, on se että testaaja pyrkii systemaattisesti etsimään virheitä ja kehittämään testauskykyään jokaisen testin yhteydessä.

Se mikä Bachin mukaan erotta hyvän testaajan testaajasta on se, että hyvä testaaja jakaa mielipiteitään ja haastaa toisia testaajia.

Kuinka siis saan parhaan mahdollisen tuloksen tästä testausharjoittelijasta ilman, että hänestä muodostuu geneerinen kaavaketestaaja? Menin jo (mielestäni) tekemään yhden virheen: annoin hänelle esimerkkidokumentin. Todellisuudessa tämä kaveri ei täyttänytkään testaussuunnitelmaa suoraan olemassaolevaan dokumenttiin vaan oikeasti käytti mielikuvotustaan ja taitojaan, jotta saisi testitapauksista ja suunnitelmasta järkevän. Jatkossa minun täytyy antaa hänelle vapaat kädet ja hän saa tarvittaessa pyytää apua, mutta kokeilla myös omia siipiään. Näin syntyy mehukkaita ideoita ja oivalluksia, joita kokenut testaaja ei välttämättä osaa löytää.

Kaikesta huolimatta, tulen kuitenkin kokeneempana testaajana haastamaan ja kyseenalaistamaan hänen tekemisiään, jotta hän oppii tekemästään ja minä opin samalla. Oppiminen on siis kaksisuuntainen tie, jossa sekä opettaja että oppilas oppivat. Kun vain nyt muistaisi pysyä tuolla tiellä, niin tämänkin yrityksen testaus alkaisi näyttää valoisammalta! =)

No comments:

Post a Comment